Borgarnes & Snæfellsnes

Pikkukiviä alkaa ropista tuulilasiin tuulen voimasta. Tie on jäässä ja tuulen nopeus parhaimmillaan 28 metriä sekunnissa. Sanovat, että myrsky voi lennättää auton tieltä. Matka Snæfellsnesin niemimaalle keskeytyy pieneen Borgarnesin kylään.

Seitsemän läpimärkää matkaajaa kysyy yösijaa majatalosta. Islantilainen käy jokaisen katseellaan läpi, ikään kuin arvioidakseen tämän retkikunnan arvon. Viiden tähden B&B irtoaa porukalle pilkkahintaan.

Illalla kylän ulkoilmauimalassa ei ole tungosta. Suomalaisella uimarilla on käytössään yksityinen uima-allas merinäköalalla. Selkää uidessa myrskyn äänet eivät kuulu.

Yöllä tuulen humina sekoittuu uneen. Aamupalapöydässä toivotaan, että myrsky ei ole vienyt aurinkoa mennessään. Aamu valkenee kirkkaana ja auto kaartaa kohti Snæfellsnesia.

Lóndrangarin lintukallioilla ei tähän aikaan vuodesta bongailla puffineita. Sen sijaan Kolgrafafjörðurin silta osuu miekkavalaiden kulkureitille vuodenajasta riippumatta. Tällä kertaa valaiden sijaan kaksi hyljettä kurkkii uteliaana merestä.

Djúpalónssandurissa meren pauhun kuulee kaukaa. Rannalla näkökenttään osuu vuonna 1948 haaksirikkoutuneen troolarin hylyn jäänteet.

Ajetaan läpi laavakentän, ohi Elborgin kraaterin. Ajetaan aivan Snæfellsjökulin tulivuoren juurella, pysähdellen toinen toistaan suloisemmissa kalastakylissä.

Ilta pimenee Reykjavíkissa. Tuuli voimistuu - alkaa uusi myrsky.