Raufarhólshellirin laavaluolan ahtaasta sisäänkäynnistä ryömiminen vaatii vähän seikkailumieltä. Yli
kilometrin pituisen luolan ensimmäinen osa on helppokulkuinen ja
valoisa, mutta pidemmälle jatkaessa otsalamput ovat tarpeen. Vaikkei
luolaa kävelisikään perille saakka, on kurkkaaminen toisen osion
jäämuodostelmiin kaiken vaivan arvoinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti